Tietotekniikkaan pohjautuvan potilasopetuksen käyttöönotto psykiatrisessa hoitotyössä

Minna Anttila (2012)
Hoitotieteen laitos, Lääketieteellinen tiedekunta, Turun yliopisto, Turku

Tutkimuksen tavoitteena on kuvata tietotekniikkaan pohjautuvan, potilaille ja hoitajille kehitetyn potilasopetuksen käyttöönottoa psykiatrisessa hoitotyössä. Tutkimusaineisto kerättiin psykiatrisen hoitotyön eri toimintaympäristöissä kolmessa vaiheessa vuosien 2000 ja 2006 välisenä aikana.

Ensimmäiseksi kuvattiin skitsofreniaa sairastaville potilaille suunnatun potilasopetuksen kehittämisprosessi. Toiseksi havainnollistettiin hoitajien toteuttaman potilasopetuksen käyttöönotto ja tutkittiin käyttöönottoon liittyviä tekijöitä. Lisäksi kuvattiin potilasopetuksen toteutumista päivittäisessä kliinisessä hoitotyössä ja tutkittiin potilasopetuksen toteutumiseen liittyviä tekijöitä. Kolmanneksi arvioitiin hoitajien kokemuksia potilasopetuksesta vuoden käytön jälkeen.

Tietotekniikkaan pohjautuva potilasopetus kehitettiin vaiheittain vastaamaan käyttäjien tarpeita. Lähes 500 potilasopetustapaamista toteutettiin osastoilla. Hoitajien aktiivisuus niiden toteuttamiseen vaihteli ja aktiivisuus erosi sairaaloittain.

Alle 2 % potilasopetustapaamisista keskeytyi, ja noin joka kymmenes häiriintyi potilaasta johtuvista tai ulkoisista syistä. Psyykkisesti huonompikuntoisten potilaiden potilasopetustapaamiset kestivät useita päiviä.

Vuoden käyttökokemuksen jälkeen hoitajat kuvasivat potilasopetuksen sisältävän potilaiden ja hoitajien näkökulmasta sekä etuja että haittoja. Tietotekniikkaan pohjautuva potilasopetus on käyttökelpoinen menetelmä jopa suljetuilla akuuteilla psykiatrisilla osastoilla hoidettavien vakavasti sairaiden potilaiden kanssa. Tekniikan käyttöönotto vaatii kuitenkin aikaa ja mukautumista vallitsevaan kliiniseen hoitokäytäntöön.

Käyttäjien ja kehittäjien välistä yhteistyötä tarvitaan, kun kehitetään käyttäjäystävällisiä menetelmiä mielenterveyspalveluihin. Henkilökunnan on tulevaisuudessa ohjattava potilaita laadukkaille ja luotettaville Internet-sivustoille, jotka sisältävät tietoa yleisimmistä psykiatrisista sairauksista.

In English:

Adoption of information technology based patient education in psychiatric nursing

 

Potilaiden eristämiselle ja sitomiselle löytyy vaihtoehtoja psykiatrisessa hoidossa

Raija Kontio (2011)
Hoitotieteen laitos, Lääketieteellinen tiedekunta, Turun yliopisto, Turku
Annales Universitatis Turkuensis, Turku 2011

Tutkimuksen tavoitteena oli tukea näyttöön perustuvaa kliinistä hoitotyötä potilaan eristämis- ja sitomiskäytännöissä.

Tutkimusaineisto kerättiin akuuttipsykiatrian osastoilta kolmessa vaiheessa: ensimmäisessä vaiheessa tutkittiin potilaiden kokemuksia eristämis- ja sitomiskäytäntöihin ja heidän kehittämisehdotuksiaan. Toisessa vaiheessa tutkittiin hoitajien ja lääkärien näkemyksiä ja kehittämisehdotuksia eristämis- ja sitomiskäytännöistä. Kolmannessa vaiheessa arvioitiin eristämis- ja sitomiskäytännöistä annetun verkkokurssin vaikutuksia hoitajien ammatilliseen osaamiseen.

Tutkimuksessa potilaat kertoivat saavansa eristämis- ja sitomistilanteen aikana vain vähän huomiota. Potilaiden esittämät kehittämisehdotukset koskivat eristämisen ja sitomisen ydinalueita, mutta ehdotukset eivät toteutuneet käytännössä.

Myös hoitajat ja lääkärit kuvasivat, että potilaat saivat tilanteissa vähän huomiota. Hoitajat ja lääkärit ehdottivat monia vaihtoehtoja eristämiselle ja sitomiselle sekä toivoivat koulutusta ja tukea kliiniseen hoitotyöhön.

Verkkokurssin ja nykyisen koulutuskäytännön välillä ei havaittu merkittäviä eroja. Hoitotyötä kehitettäessä on erityisen tärkeää painottaa potilaan näkökulmaa. Henkilöstön ammatillisen osaamisen vahvistamiseksi tarvitaan kirjallisia ohjeita, koulutusta ja tukea.

Vaikka kaikilta hoitajilta edellytetään kouluttautumista ja sitoutumista tietotekniikkaan pohjautuvaan potilasopetukseen, on tärkeää, että koulutus kohdistetaan ensin kaikkein kyvykkäimpiin hoitajiin, jotta he voivat tukea toisia hoitajia. Lisäksi on tärkeä ymmärtää tekijöitä, jotka ovat yhteydessä käyttöönottoon, sekä ympäristöä, jossa se on tarkoitus ottaa käyttöön.

In English:


Patient Seclusion and Restraint Practices in Psychiatric Hospitals -  Towards Evidence Based Clinical Nursing


Mielenterveyspotilaan itsehallintaa tukeva potilasopetus

Heli Hätönen (2010)
Hoitotieteen laitos, Lääketieteellinen tiedekunta, Turun yliopisto, Turku
Annales Universitatis Turkuensis, Turku 2011

Tässä tutkimuksessa on selvitetty, miten potilaan itsehallintaa tukevan potilasopetuksen laatua voidaan kehittää psykiatrisessa sairaalassa. Tutkimus toteutettiin viidessä vaiheessa vuosina 2000 – 2007.

Ensimmäisessä vaiheessa tutkittiin, kuinka tyytyväisiä potilaat ovat itsehallintaa tukevaan potilasopetukseen. Toisessa vaiheessa selvitettiin potilaiden kokemuksia potilasopetuksesta. Kolmannessa vaiheessa potilasopetuksen toteutumista kuvattiin hoitohenkilökunnan näkökulmasta kansallisessa selvityksessä. Neljännessä vaiheessa eri potilasopetusmenetelmien vaikutuksia arvioitiin liittyen potilaiden asenteisiin lääkehoitoon, tietotasoon ja koettuun tiedon tärkeyteen. Viidennessä vaiheessa kuvattiin potilaiden  kokemuksia kolmesta eri potilasopetusmenetelmästä.

Tutkimustulokset osoittivat potilaiden tyytymättömyyden potilasopetukseen ja tarpeen saada tietoa sairaalahoidon aikana. Henkilöstö kuvasi potilasopetuksen sisältävän laajasti tutkitut tiedon alueet, mutta potilasopetuksen käytännön toteutumisessa raportoitiin myös puutteita.

Potilaat kokivat, että kaikille potilaille mahdollistetut systemaattiset potilasopetuskäytännöt tukivat heidän tiedonsaantiaan sairaalahoidon aikana. Potilaan itsehallintaa tukevan potilasopetuksen laadun kehittämiseksi potilasopetusta tulee tarjota systemaattisesti, huomioiden potilaan yksilölliset tarpeet sekä hyödyntäen monipuolisia tiedonsaantia tukevia menetelmiä.

Potilasopetuksen toteutumisen varmistamiseksi on tuotettava kirjallisia ohjeita, lisättävä hoitajien tietoja ja taitoja toteuttaa potilasopetusta sekä varmistettava käytettävien tilojen ja välineiden toimivuus.

In English:

Patient education to support the self-management of patients with mental illness

 


Skitsofreniaa sairastavien potilaiden elämänlaadun parantaminen akuuttipsykiatrian osastoilla

Anneli Pitkänen (2010)
Hoitotieteen laitos, Lääketieteellinen tiedekunta, Turun yliopisto, Turku
Annales Universitatis Turkuensis, Turku 2010

Tutkimuksen tavoitteena oli löytää elämänlaatua akuuttipsykiatrian osastoilla parantavia tekijöitä, skitsofreniaa sairastavia potilaita koskien.

Tutkimus toteutettiin neljässä vaiheessa: Ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin potilaiden näkemystä omasta elämänlaadustaan. Toisessa vaiheessa arvioitiin kahden erilaisen elämänlaadun mittarin ominaisuuksia. Kolmanneksi kuvattiin potilaiden ja hoitajien näkemyksiä koskien elämänlaatua tukevia hoitotyön menetelmiä. Neljänneksi arvioitiin kolmen erilaisen potilasopetusmenetelmän vaikutuksia potilaiden elämänlaatuun.

Potilaat nimesivät tärkeimmiksi elämänlaadun alueikseen terveyden, perheen, harrastukset, työn tai opiskelun sekä sosiaaliset suhteet. Potilaiden elämänlaadun todettiin olevan heikentynyt. Molempien elämänlaatumittareiden pätevyys ja käytettävyys osoittautuivat kohtalaisiksi. Hoitotyön menetelmistä elämänlaatua kohentavat: voimaannuttavat, sosiaaliset ja aktivoivat hoitotyön menetelmät sekä turvallisuuteen ja fyysiseen terveyteen liittyvät hoitotyön menetelmät. Näiden menetelmien kehitykseen tulisi panostaa.

Eri potilasopetusmenetelmien vaikutuksia arvioitaessa todettiin, että potilaiden elämänlaatu oli parantunut kaikissa potilasopetusryhmissä. Eri potilasopetusten välillä ei ollut merkittäviä eroja.

Hoidon aikana tapahtuvaa, skitsofreniaa sairastavien potilaiden elämänlaadun arviointia suositellaan sekä hoidon suunnittelun että hoidon arvioinnin pohjaksi. Elämänlaadun arvioinnissa tulee käyttää luotettavia ja käyttökelpoisia mittareita. Lisäksi suositellaan osastojen hoitokeinojen kehittämistä potilaiden elämänlaatua paremmin tukeviksi.

 In English:

Improving quality of life of patients with schizophrenia in acute psychiatric wards

 

Hoitajien informaatioteknologian hyväksyntä ja käyttö psykiatrisissa sairaaloissa

Marita Koivunen (2009)

Hoitotieteen laitos, Lääketieteellinen tiedekunta, Turun yliopisto, Turku
Annales Universitatis Turkuensis, Turku 2010

Informaatioteknologian (IT) käyttö ei ole ollut kovin merkittävässä roolissa psykiatrisessa hoitotyössä, vaikka IT-sovellusten on todettu vaikuttaneen merkittävästi terveydenhuollon palveluihin ja hoitohenkilökunnan työprosesseihin viime vuosina. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvata psykiatrisessa hoitotyössä toimivan hoitohenkilökunnan informaatioteknologian hyväksyntää ja käyttöä ja luoda suositus, jonka avulla on mahdollista tukea näitä asioita psykiatrisissa sairaaloissa.

Tutkimus koostuu viidestä osatutkimuksesta, joissa on hyödynnetty sekä tilastollisia että laadullisia tutkimusmetodeja. Tutkimusaineistot on kerätty yhdeksän akuuttipsykiatrian osaston hoitohenkilökunnan keskuudessa vuosien 2003–2006 aikana.

Tutkimuksessa hyödynnettiin Technology Acceptance Model -teoriaa (TAM), joka osoittautui käyttökelpoiseksi myös tutkimustulosten tulkinnan syventämisessä.

Tutkimuksessa havaittiin kahdeksan tekijää, jotka saattavat tukea IT-sovellusten hyväksyntää ja hyödyntämistä, kun uusia sovelluksia otetaan käyttöön psykiatrisissa sairaaloissa. Nämä tekijät ovat resurssien suuntaaminen, yhteistyö, tietokonetaidot, IT-koulutus, sovelluksen käyttöön liittyvä harjoittelu, potilas-hoitaja suhde, käytön helppous ja sovelluksen käytettävyys.

Tutkimustulosten pohjalta kehitetty suositus sisältää ne toimenpiteet, joiden avulla on mahdollista tukea sekä organi-saation johdon että hoitohenkilökunnan sitoutumista ja tätä kautta varmistaa uuden sovel¬luksen hyväksyntä ja käyttö hoitotyössä.

In English:

Acceptance and use of information technology among nurses in psychiatric hospitals

 

Henkilökohtainen vapaus psykiatrisessa hoidossa - kohti palvelujen käyttäjien osallisuutta

Lauri Kuosmanen (2009)
Hoitotieteen laitos, Lääketieteellinen tiedekunta, Turun yliopisto, Turku

Väitöstutkimuksessa tarkastellaan henkilökohtaista vapautta psykiatrisessa hoidossa potilaiden osallisuuden näkökulmasta. Tutkimusaineisto kerättiin vuosien 2000–2006 aikana suomalaisesta psykiatrisesta hoitojärjestelmästä.

Tutkimus sisälsi neljä vaihetta, joissa selvitettiin potilastyytyväisyyttä ja siihen liittyviä tekijöitä, potilaiden kokemuksia vapauden rajoittamisesta sairaala­hoidon aikana ja psykiatristen potilaiden mahdollisuuksia kannella hoidostaan sekä testattiin eri potilasopetusmenetelmien vaikutuksia potilaiden kokemaan vapauden rajoittamiseen.

Tutkimus osoitti, että psykiatriset potilaat olivat melko tyytyväisiä hoitoonsa. Tyytymättömiä potilaat olivat liittyen tahdonvastaiseen hoitoon ja rajoituksiin sekä tiedon­saantiin.

Potilaiden kokemukset vapauden rajoittamisesta olivat negatiivisia. Potilaskanteluiden prosessi on Suomessa monimutkainen. Henkilön, jolla on mielenterveyden ongelmia, voi olla vaikea hahmottaa kanteluprosessia. Psykiatristen potilaiden tekemistä kanteluista pienempi osa johti seuraamuksiin.

Internet-perustainen potilasopetus osoittautui potilaiden henkilökohtaisen vapauden tukemisessa sairaalahoidon aikana yhtä tehokkaaksi kuin perintei­nen potilasopetusmenetelmä.

Jotta potilaiden osallisuutta omaan hoitoonsa voitaisiin pa­rantaa, on kehitettävä systemaattisia menetelmiä potilaiden henkilökohtaisen vapauden lisäämiseen, yksinkertaistettava potilaiden kantelumahdollisuuksia ja parannettava tie­donsaantia monipuolisia menetelmiä käyttämällä.

In English:

Personal Liberty in Psychiatric Care - towards Service User Involvement