EduMental mediassa

EduMental mediassa

SafelyNet mediassa
MieliNet mediassa

Uutisarkisto

 

 SafelyNet – uutisia ja julkaistuja lehdistötiedotteita

 

Verkkopalvelu tarjoaa tukea vanhusten omaisille ja ammattilaisille

http://www.potilaanlaakarilehti.fi/kommentit/verkkopalvelu-tarjoaa-tukea-vanhusten-omaisille-ja-ammattilaisille/

 

Avoimuus vähentää väkivaltaa

Työsuojelurahaston hanke (s.34-35)

http://verkkojulkaisu.viivamedia.fi/telma/2014/1

 

Nuorisopsykiatrisen potilaat: Sitomiselle löytyy myös vaihtoehtoja

Nuorisopsykiatrisessa osastohoidossa olevat nuoret ehdottavat monia parannuksia ja vaihtoehtoja hoidon pakkokeinoille kuten sitomiselle.

Tämä tulee esiin THM Anja Hottisen väitöskirjatutkimuksessa, jossa Hottinen perehtyy rajoitetoimien käyttöön nuorisopsykiatrisessa hoitotyössä.

Hottisen väitöstutkimus on ensimmäinen Suomessa toteutettu nuoriin kohdistuva rajoitetoimien tutkimus. Se toteutettiin yhden suuren eteläsuomalaisen sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrisilla osastoilla. Näillä osastoilla hoidetaan 13–17-vuotiaita nuoria, joilla on vakavia mielenterveysongelmia.

”Uusia toimintatapoja tulee nopeasti kehittää nuorten väkivaltaisen käyttäytymisen käsittelemiseksi nuorisopsykiatrisessa osastohoidossa”, Hottinen toteaa.

”Nuoret tulee ottaa mukaan potilaslähtöisten toimintatapojen kehittämistyöhön. Myös johdon tukea ja ohjausta tarvitaan muutoksen toteutuksessa. Parhaiten tämä tapahtuu systemaattisesti ja tavoitteellisesti etenevän kehittämistyön avulla.”

Lue alkuperäinen uutinen, Turun Sanomat 25.1.2013

 

Pakkotoimet viimeinen keino nuorten väkivaltaisten käyttäytymisen hallinnassa

Mielenterveys- ja käytöshäiriöisiä nuoria hoitavien mukaan keskustelu on parempi hoitokeino kuin pakkotoimet, joita pyritään välttämään kaikin keinoin.

Asia selviää Turun yliopiston ja Tampereen yliopiston tutkimuksesta, johon osallistui neljä alaikäisille tarkoitettua oikeuspsykiatrian yksikköä Belgiasta, Englannista, Hollannista ja Suomesta.

Nuorten mielenterveyskuntoutujien aggressiivinen käyttäytyminen asettaa hoitohenkilökunnan ammatillisen haasteen eteen. Hoitohenkilökunnan on pystyttävä reagoimaan uhkaaviin tilanteisiin nopeasti.

Ideaalitilanteessa nuorten mielenterveyskuntoutujien hoidolliset päiväohjelmat suunnitellaan yhteistyössä heidän kanssaan, ja kaikissa valinnoissa huomioidaan aggressionhallinnan tarpeet. Ongelmatilanteessa henkilökunta valitsee sopivimman lähestymistavan, ja jokaisen nuoren hoitoon paneudutaan yksilöllisesti.

Lisää koulutusta tarvitaan

Tehokas ja turvallinen aggressionhallinta osastoilla edellyttää henkilöstön jatko- ja täydennyskoulutusta, riittäviä henkilöstöresursseja sekä systemaattista tutkimusnäyttöä eri aggressionhallintakeinojen vaikuttavuudesta ja terapeuttisuudesta.

Professori Maritta Välimäen mukaan mielenterveysalan hoitotyön koulutusta on Suomessa liian vähän. Hoidon kehittämiseksi tarvitaan myös lisää korkealaatuista tutkimusta.

”Meiltä puuttuu yliopistotasoinen maisteri- ja tohtorikoulutus, jossa hoitajilla olisi mahdollisuus pätevöityä mielenterveyskysymyksiin. Toivon, että Turun yliopisto toimisi tässä edelläkävijänä, sillä mielenterveyshäiriöt ovat yhä näkyvämpi ongelma yhteiskunnassamme”, Välimäki muistuttaa.

Lue alkuperäinen artikkeli, Turun yliopiston verkkolehti UTUonline 12.1.2012
Lue alkuperäinen Turun yliopiston tiedote, julkaistu mm. Kauppalehdessä 12.1.2012

 

Informaatioteknologiasta apuvälineitä hoitotyöhön

”Kasvokkain tapahtuva mielenterveystyö on usein aikaa vievää ja vaatii tiettyjä järjestelyjä. Tarvitsemme uusia toimintoja psykiatrisen terveydenhuollon palveluiden kehittämiseksi”, kertoo Turun yliopiston hoitotieteen professori Maritta Välimäki.

Mielenterveysongelmiin liittyy Välimäen mukaan yleensä häpeää, kieltämistä ja käytännön ongelmia. Stigmaa on alettu vähentää nettisivujen ja opetusohjelmien avulla.

Käyttäjien itsehallinta tulee nähdä terveydenhuollossa voimavarana, Välimäki painottaa. Hänen mukaansa informaatioteknologian ja sosiaalisen median hyödyntäminen mielenterveystyössä ovat mahdollisia keinoja, mutta eivät sovi automaattisesti kaikille.

”Tarvitsemme tarkempaa tutkimustietoa. Tärkeää on myös totuttaa henkilökunta käyttämään informaatioteknologiaa osana hoitotyötä."

Lue alkuperäinen uutinen, Turun yliopiston verkkolehti UTUonline 3.12.2010

 

Sairaalaväkivalta hallintaan

Asiakkaiden uhkaava käyttäytyminen on lisääntyvä ongelma terveydenhuollossa. Hoitajien työ on kuormittavaa erityisesti psykiatrisessa hoitotyössä, jossa väkivaltatilanteita kohdataan paljon.

Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella toimiva monitieteinen ja kansainvälinen tutkimusryhmä kehittää ja testaa väkivaltaisen potilaan kohtaamiseen liittyviä ennakoivia menetelmiä psykiatrisissa sairaaloissa.

Nykyisin väkivaltaisen potilaan hoidossa käytetään paljon pakkoon perustuvia hoitomenetelmiä.

”Puuttuu perustietoa siitä, minkälaiset vaihtoehtoiset menetelmät olisivat käyttökelpoisia uhkaavien tilanteiden ennakoinnissa ja käsittelyssä. Tarvitaan myös syvempää ymmärrystä väkivaltatapahtumista, niihin johtavista tekijöistä sekä työpaikkakulttuurin vaikutuksista uhkaaviin tilanteisiin”, tutkimusryhmän johtaja, professori Maritta Välimäki sanoo.

Lue alkuperäinen uutinen, Turun yliopiston sidosryhmälehti Aurora 1/2012

 

Mielenterveysongelmat stigmatisoivat yhä

Leimautumisen pelko estää yhä monia mielenterveysasiakkaita hakemasta tietoa ja apua vastaanotoilta. Vastauksia etsitään mieluummin Internetistä.

Turun yliopiston hoitotieteen professori Maritta Välimäki on vienyt mielenterveyspalveluja aktiivisesti verkkoon ajatuksenaan, että palvelut tulisi viedä sinne, missä ihmisetkin ovat. Nuorista 90 prosenttia käyttää säännöllisesti Internetiä.

Välimäen viime vuosien verkkopalvelukokeiluja ovat olleet Suomen Akatemian rahoittamat MieliNet ja DepisNet sekä EU-rahoitteinen ePsycheNurseNet.

”Mitä vaikeammasta asiasta on kyse, sitä varmemmin potilas ei tule vastaanotolle”, Välimäki muistuttaa.

Verkkopalvelujen avulla voidaan tavoittaa potilaita, jotka muuten jäisivät tuen ulkopuolelle. Lisäksi palvelut voivat auttaa mielenterveysongelmiin liittyvien ennakkoluulojen vähentämisessä.

SPARK-verkkolehti 8.12.2010

 

Hoitotieteen laitoksen verkkokurssitarjontaa viedään Japaniin

Perjantaina 13. elokuuta Turkuun saapui japanilaisia terveysalan tutkijoita ja ammattilaisia tarkoituksenaan tutustua Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella tarjottavaan verkkokurssiin. Erityisesti mielenterveysalan ammattilaisille suunnattu täydennyskoulutuskurssi on pyörinyt laitoksella jo kahden vuoden ajan.

”Tarjoamme välineitä hoitohenkilökunnalle levottomien potilaiden kohtaamiseen”, professori Maritta Välimäkiinformoi.

Koulutus tähtää hoitotyöntekijöiden ennakointitaitojen parantamiseen. Väkivaltainen potilas eristetään hyvin usein suomalaisessa järjestelmässä. Korkeita eristysmääriä voidaan pyrkiä vähentämään hoitajien ennakointitaitoihin puuttumalla.

Turun yliopiston verkkokurssi aiotaan liittää opetukseen eri organisaatioissa Japanissa. Japanista saapuneet terveysalan ihmiset odottavat saavansa Suomesta vinkkejä, kuinka Japanissa voitaisiin parantaa hoitajien heikkoa integroitumista työelämään ja miten olisi mahdollista aikaansaada muutos pakkohoitoon suhtautumisessa.

 

Lue alkuperäinen uutinen, Turun yliopiston verkkolehti UTUonline 16.8.2010

 

MieliNet ja MobileNet – uutisia

IT antaa työkaluja myös mielenterveyspotilaiden hoitoon

Yli 450 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii mielenterveyden häiriöistä. Sairaus ja sen uusiutuminen aiheuttavat potilaille ja yhteiskunnalle monenlaisia ongelmia.

Koska mielenterveyden häiriöitä pidetään edelleen varsin leimaavina, tietoa niistä haetaan useimmiten verkosta.

– Ongelma kuitenkin on, että vaikka moni hallitsee netin käytön ja tiedonhaun, harva tunnistaa laadukkaiden verkkosivujen kriteerit, toteaa projektitutkija Minna Anttila Turun yliopistosta.

Turun yliopistossa vuosina 2004–2007 toteutettu tutkimus osoitti, että IT:n käyttö vakavaa mielenterveyden häiriötä sairastavien potilaiden hoidossa tuo mukanaan monia hyötyjä. Tutkimuksessa pilotoitu MieliNet -potilasopetusohjelma lähensi potilasta ja hoitajaa, ja potilas saattoi opetustuokion aikana jopa intoutua kertomaan jotain uutta sairaudestaan. Samalla opetus auttoi hoitajia tarjoamaan potilaille yksilöllistä tukea.

Anttilan mukaan IT:n hyödyntämiseen hoitotyössä liittyy myös haasteita. Jotkut skitsofreniaa sairastavista kokevat saavansa netistä liikaa ärsykkeitä, ja monia vaivaa kyvyttömyys käsitellä tiedon tulvaa. Ongelmia saattavat aiheuttaa myös henkilökunnan motivaatiovaikeudet, puutteelliset IT-taidot, stressi ja työn paljous.

Suomessa on tutkittu myös masennuksesta kärsiville nuorille suunnattuja verkkopalveluja (DepisNet) sekä tekstiviestimuistutusten vaikuttavuutta potilaiden hoitoon sitoutumiseen (MobileNet).

Lue alkuperäinen artikkeli, Mylab Oy, Healthcare Information Services 17.12.2012

Tekstarihuolenpito on vain lisätuki

Sairaalasta kotiutuville skitsofrenia- ja psykoosipotilaille pyritään järjestämään huolenpitoa tietotekniikan avulla Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen uudessa tutkimushankkeessa.

Professori Maritta Välimäen johtamassa MobileNet -tutkimuksessa potilaille lähetetään kannustavia tekstiviestimuistutuksia esimerkiksi lääkkenotosta tai arkiaskareista.

Tekstiviestien vahvuutena on, että huolenpito saadaan ulotettua potilaan arkielämään ja viestiaiheet koskevat laajasti eri elämänalueita. Viesteillä ei pyritä korvaamaan potilaan ja hoitajien välistä henkilökohtaista vuorovaikutusta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Veijo Nevalaisen mukaan tietotekniikan käytössä on oleellista pitäytyä vain lisätuen antamisessa. Sitä ei voida ajatella hoitajapulan paikkaajaksi. Nevalaisen mukaan esimerkiksi vanhusten kotihoidon kehittämisessä on sattunut ylilyöntejä tietotekniikan käyttöönotossa.

Lue alkuperäinen uutinen, Turun Sanomat 23.11.2010

 

Tekstiviestit mielenterveystyön tueksi

Turun yliopistossa kehitetään uutta teknologista sovellusta mielenterveystyöhön. Tarkoituksena on kehittää tekstiviestimuistutusmenetelmä, jossa sairaalasta kotiutuvat mielenterveyspotilaat vastaanottavat puhelimiinsa esimerkiksi lääkkeenotosta, hoitotapaamisista tai harrastustoiminnasta muistuttavia viestejä.

Muistutusmenetelmä suunnitellaan käyttäjälähtöisesti, mikä erottaa sen useimmista edeltäjistään. Tämä tarkoittaa, että suunnittelupöydän ääressä istuu tutkijoiden lisäksi terveydenhoidon henkilökuntaa ja asiakkaita.

”Terveydenhuollossa on jo nähty riittävästi hienoja teknisiä sovellutuksia, joita ei oteta käyttöön”, toteaa Turun hoitotieteen laitoksen professori Maritta Välimäki.

Menetelmän kehittämisessä lopullinen päämäärä on, että se auttaa potilasta, helpottaa henkilökunnan työtä ja säästää organisaation resursseja.

Lue alkuperäinen uutinen, Turun yliopiston verkkolehti UTUonline 29.6.2010