Edumentalin tarina

Miten kaikki sai alkunsa?

Idea EduMentalista syntyi vähitellen Maritta Välimäen vuonna 1998 valmistuneen mielenterveyspotilaan itsemääräämisoikeutta käsittelevän väitöskirjatutkimuksen pohjalta.

Tutkimuksen alkuvaiheessa elettiin aikaa, jolloin potilaan aktiivinen hoitoon osallistuminen, omaa hoitoa koskeva päätöksenteko sekä tiedonsaanti olivat uutta. Jo mielenterveyspotilaan itsemääräämiseen liittyvään tutkimukseen suhtauduttiin nuivasti. Näin oli huolimatta siitä, että kirjallisuudessa ja erilaisissa eettisissä ohjeissa potilaan aktiivista osallistumista ja itsemääräämisoikeutta korostettiin.

Välimäen tutkimus kuitenkin osoitti potilaiden arvostavan mahdollisuutta osallistua omaa hoitoaan koskevaan päätöksentekoon. Potilaat kokivat tarvitsevansa lisää tietoa omasta tilanteestaan ja siitä, miten selviytyä sairautensa kanssa tulevaisuudessa. Myös vertaistuki sekä joustavasti saavutettavissa oleva ammattihenkilökunnan apu koettiin tärkeiksi.

Haasteena oli yhdistää potilaiden itsenäisyyden tarve, kiinnostus omaa tilannettaan kohtaan sekä sairauden vaikea luonne ja hoitajien tarjoama tuki. Tarvittiin uusia menetelmiä terveydenhuoltoon.

Verkko-opetusmenetelmät käyttöön mielenterveystyössä

1990-luvun loppupuolella oppilaitoksissa alettiin aktiivisesti tutustua verkko-opetuksen mahdollisuuksiin. Uudet verkkoon perustuvat menetelmät herättivät kysymyksen, voisiko niitä soveltaa myös mielenterveystyössä.

Samoihin aikoihin Tampereen yliopistossa järjestettiin mielenterveyden edistämistä käsittelevä pohjoismainen kurssi, joka kokosi yhteen alan kansainväliset asiantuntijat. Välimäen ajatuksille löytyi kannatusta, ja hoitotieteen laitoksella liikkeelle lähtenyt tutkimus sai uusia yhteistyötahoja muualta maailmasta.

Idea informaatioteknologiaa soveltavasta tutkimuksesta ja verkkoon perustuvista hoitomenetelmistä syveni Englannissa muun muassa London School of Economics’sin (LSE) sekä King’s College London’issa vietettyjen tutkijajaksojen aikana. Ideat kirjattiin paperille, ja tutkimus sai Suomen Akatemialta neljän vuoden rahoituksen.

Aktiivisen tutkimuksen jatkumisen takasivat hoidon kehittämisestä kiinnostuneet tutkijat Turun yliopistossa. Heitä löytyi niin yliopiston maisterikoulutuksesta, sairaalavierailuilta, yhteistyöhankkeista kuin opintonsa aloittavista opiskelijoista. Syntyi MieliNet -hanke, joka sai myöhemmin rinnalleen nuorille suunnatun DepisNetin.

Ammattilaisten osaamisen tueksi perustetussa ePsychNurseNet -hankkeessa toteutettiin kansainvälisenä yhteistyönä ensimmäinen verkkokurssikokeilu, joka sittemmin johti myös muiden verkko-opintokokonaisuuksien kehittämiseen ja tarjonnan monipuolistumiseen (SafelyNet).

Nyt MieliNet, DepisNet ja SafelyNet muodostavat yhdessä EduMental -palveluperheen.