Tutkimustulokset - SafelyNet

 

Containment Measures in Adolescent Psychiatric Care - Focus on Mechanical Restrain

Hottinen A (2013)
Annales Universitatis Turkuensis D 1052, University of Turku

Tutkimuksen tavoitteena on kuvata ja syventää tietoa rajoitetoimien, erityisesti sitomisen, käytöstä nuorisopsykiatrisessa vastentahtoisessa osastohoidossa. Tutkimus selvittää nuorisopsykiatrisessa osastohoidossa olevien potilaiden kokemuksia hoidosta sekä hoitajien, lääkäreiden ja potilaiden asenteita eri rajoittamiskeinoja kohtaan.

Nuorisopsykiatriset potilaat suhtautuivat rajoittamistoimenpiteisiin kriittisemmin kuin henkilökunta. Nuoret suhtautuivat myönteisimmin tarvittaessa annettavaan lääkitykseen, ajoittaiseen tarkkailuun ja kulun rajoittamiseen. Vähiten hyväksytty menetelmä oli verkkosänky. Nuoret arvioivat sitomisen kolmen vähiten hyväksytyn menetelmän joukkoon.

Sitomisen esiintyvyys ja pitkien sitomisten määrä olivat korkeita tutkimukseen valituissa yksiköissä. Useimmat sidotut nuoret tiesivät syyn sitomiseensa, suhtautuivat siihen ambivalentisti nähden siinä sekä hyötyä että haittaa, pitäen sitä kuitenkin rangaistuksena.

Huolimatta tästä, suurin osa haastatelluista nuorista koki, että joissain tilanteissa sitomista tarvitaan nuorisopsykiatrisessa osastohoidossa.

Nuorilla oli monia ehdotuksia, kuinka parantaa sitomista käytännön osastohoidossa. Sitomisten määrää tulee vähentää ja niiden kestoa lyhentää. Nuorten tulee olla aktiivisesti mukana kehittämässä aggression hallintamenetelmiä suomalaisessa nuorisopsykiatrisessa osastohoidossa.

 

Aggression and its Management in Adolescent Forensic Psychiatric Care

Berg J (2012)
Annales Universitatis Turkuensis, Medica Odontologica Ser D 1038, University of Turku

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää hyviä aggressionhallinnan käytäntöjä nuortenoikeuspsykiatrian yksiköissä ja tämän pohjalta ehdottaa suosituksia käytännön aggressionhallintaan.

Hoitohenkilökunta määritteli nuorten aggressiivisen käyttäytymisen samansuuntaisesti ja koki nuorten aggressiivisen käyttäytymisen ymmärrettävänä ilmiönä. Aggressiivisen käyttäytymisen hallintakeinot olivat samanlaisia eri yksiköissä, vaikka käytännön sovellukset vaihtelivat erityisesti pakkokeinojen käytössä.

Henkilökunta ehdotti enemmän aikaa ja mahdollisuuksia aggressiotilanteiden arvioimiseen, jotta hallintakeinoja voisi kehittää.

Oikeuspsykiatrian yksiköt olivat samankaltaisia toimintaperiaatteiltaan. Hoitokeinot kohdistuivat pääasiassa psykologiseen alueeseen, johon sisältyivät myös aggressionhallintakäytännöt.

Aggressionhallintaohjelman käyttöönoton myötä aggressiotilanteet vähenivät osastolla. Pakkokeinojen käyttö aggressiotilanteissa väheni, jolloin myös henkilökuntaan kohdistuvat vahingot vähenivät.

Eettisesti korkeatasoinen ja laadukas aggressionhallinta edellyttää, että hoitohenkilökunnalla on samansuuntainen käsitys aggressiivisuudesta ja että se on tietoinen erilaisista aggressionhallintakeinoista. Lisäksi aggressiivisen käyttäytymisen arviointimenetelmien käyttöönotto tukee aggressionhallinnan kehittämistä.

Kansainvälinen vertailututkimus aggressiivisesta käyttäytymisestä, sen hallintakeinoista ja oikeuspsykiatristen palvelujen organisoinnista on ennakkoehto yhtäläisen palvelutarjonnan mahdollistamiselle Euroopassa.

 

Underaged patients' opinions toward different containment measures: a questionnaire survey in Finnish adolescent psychiatry

Hottinen A, Välimäki M, Sailas E, Putkonen H, Joffe G, Noda T, Lindberg N (2012)
Journal of Child and Adolescent Psychiatric Nursing

Rajoitetoimenpiteet on todettu tehokkaiksi autettaessa nuoruusikäisiä tilanteissa, joissa he vahingoittavat itseään, muita tai omaisuutta. Tutkittua tietoa ei kuitenkaan löytynyt nuorten mielipiteistä eri rajoitetoimenpiteitä kohtaan ja millaisia ne ovat suhteessa henkilökunnan mielipiteisiin.

Tutkimme henkilökunnan ja nuorten mielipiteitä kyselylomakkeen avulla. Nuoret suhtautuivat lähes kaikkiin rajoitetoimenpiteisiin kriittisemmin kuin henkilökunta. Mielipiteet sitomista kohtaan – joka on yleisesti käytössä Suomessa – erosivat merkittävästi toisistaan.

Jatkossa tulee kehittää uusia keinoja hallita tällaisia tilanteita nuorisopsykiatriassa. Potilaiden toiveet on myös otettava paremmin huomioon jatkossa.

 

Adolescent in-patients' view of mechanical restraint: a Finnish interview study

Hottinen A, Välimäki M, Keski-Valkama A, Sailas E, Putkonen H, Joffe G, Noda T, Lindberg N (2012)
Psychiatria Fennica 2012

Sitominen tarkoittaa nuoren rajoittamista vuoteeseen vöiden avulla. Sitominen tulisi aina rajoittaa tilanteisiin, jolloin nuori on vaarassa vahingoittaa itseään tai muita. Sitomisen käyttö on säädetty Mielenterveyslaissa.

Sitominen on ristiriitainen asia. Meillä ei ollut aiemmin tietoa, mitä nuorisopsykiatriset potilaat ajattelevat siitä. Haastattelimme sidottuja nuoria puoli-strukturoidulla haastattelumenetelmällä.

Useimmat nuoret suhtautuivat sitomiseen ambivalentisti, löytäen siitä sekä hyödyllisiä että vahingollisia vaikutuksia. Useimmat nuoret pitivät sitä rangaistuksena, mutta siitä huolimatta se nähtiin tarpeellisena hoitomuotona nuorisopsykiatrisessa hoidossa. Yleisin parannusehdotus siihen oli sitomisten keston lyhentäminen sekä aktiivisempi pyrkimys sen päättämiseksi.

Kaiken kaikkiaan nuorilla oli paljon parannusehdotuksia sitomiskäytäntöihin. Tulevaisuudessa sitomiskokemuksia tulisi tutkia kansallisella tasolla.

 

Impact of eLearning course on nurses' professional competence in seclusion and restraint practices: a randomised controlled study (ISRCTN32869544)

Kontio R, Lahti M, Pitkänen A, Joffe G, Putkonen H, Hätönen H, Katajisto J, Välimäki M (2011)
Journal of Psychiatric Nursing and Mental Health Nursing 2011:18(9), 813-821.

Väkivaltaisten ja häiriintyneiden potilaiden hoitamiseen liittyvä koulutus on hajanaista. Verkkokoulutus voi taata koulutuksen laatua, mutta tieto sen vaikutuksista ammatilliseen osaamiseen on vielä riittämätöntä.

Tutkimme ePsychNurse.Net verkkokurssin vaikutusta hoitajien ammatilliseen osaamiseen eristämisessä ja sitomisessa, työtyytyväisyyteen ja yleiseen pystyvyyteen.

Tutkimus osoitti, että ePsychNurse.Netiä, edullista ja helppokäyttöistä opetusvälinettä, voidaan suositella joillakin varauksilla hoitohenkilöstön täydennyskoulutukseen psykiatrian yksiköissä. ePsychNurse.Net kurssia kannattaa edelleen kehittää siten, että sekä aikataulu että sisältö suunnitellaan opiskelijan yksilöllisten tarpeiden mukaan.

 

Nurses' and physicians' educational needs in seclusion and restraint practises

Kontio R, Välimäki M, Joffe G, Turpeinen S, Kuosmanen L, Cocoman A, Putkonen H (2009)
Perspectives in Psychiatric Care 2009; 45 (3): 198-207.

Tutkimme hoitajien (N=22) ja lääkärien (N=5) koulutuksellisia tarpeita liittyen heidän kuvaamaansa toimintamalliin eristämis- ja sitomistilanteissa sekä lisäksi tutkimme heidän tuen tarpeitaan. Tieto kerättiin ryhmähaastatteluilla (N=4) ja analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla.

Osallistujat kuvasivat tarpeen osastolla tapahtuvaan ja ongelmalähtöiseen koulutukseen sekä selkeään infrastruktuuriin ja johdon tukeen. Kuvatut korkeat eettiset periaatteet eivät olleet sopusoinnussa sen kanssa, että osallistujat kertoivat luottavansa voimaan ja vallankäyttöön sekä eristämis- ja sitomisluvut olivat korkeita.

Tulevaisuudessa koulutusohjelmien tulee liittää yhteen kirjalliset kliiniset ohjeet, koulutus eettisistä ja juridisista asioista sekä henkilöstön tuki.